Filosofinen super-murhaaja Jack Reacher on täällä taas. Tällä kertaa spedeillään terrorismi-teemalla, mukaan sotketaan yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa ja homma on sitä myöten selvä. Kyseessä on jopa tässä kirjasarjassa melko vastenmielinen väkivaltaooppera. Tarina toki kulkee ja viihteestä kai tämäkin käy jos ei kärpäsiä löydy lätkittäväksi eikä keittiön pöytä keiku, mutta mutta… Aikamoista tuubaa, kylläkin.
Näiden Jack Reacher -kirjojen jonkinlainen pelastus on ollut, että päähenkilö on fiksu; toki väkivalta on aina vahvasti läsnä, mutta joissain kirjoissa siinä on ollut joku tolkku kuitenkin. Tällä kertaa ei. Kidutuskohtauksilla mässäillään heittämällä yli oman tarpeen, ja pahiksia ammuskellaan ihan surutta keskellä suurkaupunkia. Oikeasti yksityishenkilö ei käsittääkseni saa missään olosuhteissa tappaa toista; siitä joutuu vankilaan. Nyt sille vaan naureskellaa, heh heh, saipa pahikset luotia naamaan niin että roiskuu. Ja sen sellaista.
Kaksi huonoa tekosyytä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti