Jos yrittäisi kirjoittaa kirjan jossa ei olisi yhtään mielenkiintoista hahmoa, ei yhtään omaperäistä ideaa ja joka koostuisi pelkästään kulahtaneista kliseistä, niin tällainen siitä juuri tulisi. Mahtavaa! Tai siis nimenomaan ei ollenkaan mahtavaa vaan aivan jotain muuta.
Noidankehä on väsynyt kostotarina. Sankari - kova mutta oikeudenmukainen, komea mutta nöyrä, rikas mutta ystävällinen jne jne, kliseitä kliseiden perään - lähtee jahtaamaan vaimonsa - kaunis mutta älykäs... ymmärrätte kyllä - murhaajia. Matkan varrella tietenkin löytyy uusi nainen - kaunis mutta älykäs - jonka kanssa lähdetään kostoretkelle. Roistot - ilkeitä mutta tyhmiä - lahdataan ja samalla aika perhanan paljon muitakin ihmisiä, mutta hei, tappaminen on jees koska se on oikeudenmukaista, eikö? Oikeasi ei kyllä ole.
Todella, todella paska kirja. Niin huono, etten käyttäisi edes takan sytykkeenä. Mieluummin palelisin. Nolla pistettä ihan millä tahansa asteikolla.