Yön ja Päivän Välissä on kai jonkinlainen moderni scifi-action-kyhäelmä, jossa kaikki elementit ovat tavallaan olemassa: on dystooppinen maailmanjärjestys, ilkeitä rikollisjärjestöjä, virtuaalitodellisuutta ja hiton paljon kovaa actionia. Kaikki hyvin, siis?
No ei. Kirjan päähenkilö on uuvuttavan yli-ihminen, selviää kiipelistä kuin kiipelistä ja on aina kaikessa parempi ja nopeampi kuin muut yhteensä. Tarina on myös tosi mielikuvitukseton. On paljon porukkaa joilla ei oikeastaan ole muuta tekemistä kuin häröillä ympäriinsä ja jahdata jotain onnetonta tunaria. Kaupunkia ammutaan palasiksi kuin reikäjuustoa, eikä ketään kiinnosta pätkääkään.
Kirjan toimintajaksot ovat väsyttäviä ja niitä on liian paljon. Niiden ympärille kiertyy joukko erilaisia käsittämättömiä tapahtumia joille ei saada oikein mitään selitystä (lienee jatko-osia?), ja niinpä niihin on vaikea samaistua; niistä on vaikea kiinnostua.
Kuvaavaa lienee, että nyt n. tunti kirjan lukemisen jälkeen kirjoittaessani tätä tekstiä, en muista enää päähenkilön nimeä.
Joutavaa melskaamista. Kaksi laseria päähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti