Tämä kirja on jatkoa Paolinin kirjalle Tähtien Meri, ja on nimetty vain Osa 2. No mikäs siinä, turhapa sitä on kikkailla kun kirja tosiaan on suora jatko edelliselle osalle. Tapahtumat jatkuvat saumattomasti, Kira ja Etanan miehistö ovat palanneet Solin aurinkokuntaan jossa sota kaikkien kolmen - vai neljän - osapuolen välillä käy kiivaana, eivätkä ihmiset ole mitenkään erityisen vahvoilla.
Ensimmäinen osa oli varsin hyvä, jos kohta ehkä hieman pitkitetty ja loppua kohden tarpeettoman tavanomaisiin avaruustaisteluihin lätsähtävä teos. Tätä osaa vaivaa hieman sama ongelma: avaruustaistelut eivät oikeasti ole kovin mielenkiintoisia, varsinkaan kun kirjassa on muita, paljon kiinnostavampia teemoja. Ehkä näistä kahdesta kirjasta olisikin voinut editoida yhden, jossa olisi vähemmän toimintaa ja enemmän pohdintoja?
Toisaalta taistelukohtaukset kuitenkin lopulta myös kuljettavat tarinaa eteenpäin, varsinkin tässä toisessa osassa. Kiran ja Pehmeän terän välinen side saa uusia muotoja, ja Pehmeän terän todellinen luonne alkaa vihdoin paljastua. Se ei olekaan ase - ei pelkästään - vaan jotain ihan muuta.
Tarinankerronta on taas toimivaa, kirjaa on ilo lukea. Vaikka hahmoissa on hyvin paljon arvattavuutta ja yleisiä kliseitäkin, on niissä myös jonkinlaista tarttumapintaa. Suurin osa hahmoista ei varsinaisesti ärsytä lukijaa, mikä on jo pienoinen saavutus.
Loppua kohden tarinan käänteet äityvät hieman siirappisiksi, mutta sallittakoon tuo. Muutoin varsin hyvä jatko-osa varsin hyvälle etko-osalle. Tai jotain. Neljä alienia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti