Ison Auton Tuntu on jonkinlainen puskafarssin, tragikomedian ja köyhän miehen Jari Tervoilun sekasiitos. En oikein saanut kirjasta kiinni ennen kuin lopun lähetessä, ja kun vihdoinkin pääsin kärryille en oikein osannut päättää, pidinkö kirjasta vai en.
Kirja kertoo myyntimiehestä jonka firman ottaa haltuunsa kansainvälinen suuryritys. Meno muuttuu sen myötä tympeämmäksi; vähiin jäävät hilpeät ryyppäjäiset ja tilalle saadaan tiukempaa seurantaa, soittojen ja kauppojen tavoitemäärien kasvua ja kaikenlaisia typeriä sääntöjä. Kirja kertoo näistä myyjistä, väliin koomisesti ja toisinaan taas traagisesti. Välillä ei oikein tiedä kummasta on kyse - toisaalta, elämässä on kyllä useinkin tilanteita joissa ei tiedä itkeäkö vai nauraa, joten jonkinlaisen realismin jäljillä ollaan.
Myyntiheppujen mietteitä ei pohdita sen kummemmin, vaan tyydytään kliseisiin. Viina virtaa, huonot vitsit lentävät ja iso pitää auton olla. Kaiken jälkeen, minulle ei ainakaan jäänyt yhtään sellainen olo, että haluaisin tietää mitä myyjille lopulta kävi, tai mitä heille nyt kuuluu. Tylsää sakkia.
Kirjan tyylistä tuli mieleen jotenkin puoli-epätoivoinen yritys tavoitella Jari Tervon tyylistä veijarikomiikkaa, mutta siinä ei ihan onnistuttu. Ei huono yritys, mutta ei ehkä ihan maaliinkaan.
Kolme Mondeota. Helppoa lukemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti