Henna Björk on Rönnbackan toinen luottohahmo, Porvoolaisen Antin ohella. Hahmot ovat käytännössä yksi ja sama henkilö; oikeamieline, kova, älykäs mutta inhimillinen poliisi joka yhdistää tavanomaisen poliisityön ja kovan toiminnan tuosta vaan, läppää heittäen.
Jahti on tarinanan aika hurja. Jahdin kohde on lapsisotilaita käyttänyt sotarikollinen, ja jahdissa on mukana tämän entinen sotilas, nykyinen aikuinen, kaikkine traumoineen. Lapsisotilaat ja kaikki muut julmuudet joita uutisista olemme nähneet Sierra Leonessa tehdyn, eivät ole mitään kevyttä viihdettä. Aiheesta olisi voinut kirjoittaa varsin paljon synkemmänkin tarinan, nyt pysytään heppoisessa toimintajännärissä, jossa rikollinen olisi ihan yhtä hyvin voinut olla joku kioskiryöstäjä, poislukien muutamat pakolliset väkivallalla mässäilyt.
Rönnbacka kirjoittaa hyvää ja sujuvaa perusjännäriä, jossa on vielä rahtunen omaleimaisuutta. Joissain kirjoissa se pääsee paremmin pintaan, toisissa vähemmän - ja tässä kirjassa ehkä nimenomaan vähemmän. Kirja on aika "perus", hyvässä ja huonossa mielessä.
Menevää toimintahuttua, kolme timanttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti