Renée Ballard on täällä taas. Tällä kertaa tutkitaan vanhemman, jo eläköityneen poliisin kanssa vuosien takaista murhaa, ja siinä sivussa jotain muutakin.
Connelly kirjoittaa ihan menevästi. Tarina kulkee, ja vaikka on välillä epäuskottava ja jonkun verran kliseinen - mikäpä poliisijännäri ei olisi - niin kyllähän tätä lukee ennemmin kuin hammaslääkäriin menee. Ehkä ainoa tylsä puoli on tarpeeton poliisiväkivalta. Taas esitetään, että on ihan jees ja ok että poliisit ampuvat ihmisiä kuoliaiksi, koska nämä nyt vaan ovat pahoja ihmisiä. Ei se ihan niin mene, oikeasti.
Kelpo viihdettä. Kolme seriffintähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti