Kelpo kirjallisuutta Annalalta. Marko Annala osaa kyllä kirjoittaa, teksti on aika sujuvaa ja miehen näkökulma melko uskottavaa, eikä ihan karmeisiin kliseisiin sorruta. Aika harvinaisen vakaa tyyli ja kerronta miehen tunteiden näkökulmasta, en ainakaan itse muista lukeneeni ihan vastaavaa tilitystä - silti Annala ei sorru nyyhkyilemään eikä esittämään miestä marttyyrinä. Kunhan kertoo.
Kirjan tarina on aika vakava, vaikean lapsen kanssa kipuileva ja eroon päätyvä pariskunta ei tosiaankaan ole mikään ihan hupailun aihe. Matkalla tapahtuu jokunen käänne tai tarinallinen huippukohta, mutta muuten kertomus on sangen arkista. Hetkittäin jopa koskettavaa.
Kertookohan tämä kirja lopulta mitään uutta miehen tunnemaailmasta? No ei varmaan, mutta ihan kiitettävän tarkkaa ja lempeää analyysiä se kylläkin tarjoilee. Loppu vaikuttaa aika hätäiseltä, olisikohan ideat loppuneet ja aikataulut puskeneet hiukka liikaa päälle...
Kolme huonoa päätöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti