perjantai 23. lokakuuta 2020

Alastair Reynolds: Ilmestysten Avaruus

 Ilmestysten Avaruus on Reynoldsin Ilmestysten Avaruus -kirjasarjan avausteos - ja onkin aika huima opus! Kirja on vaikuttavan pitkä, 700 sivua ja pokkarinakin tiiliskivimäinen järkäle, mutta tarina kantaa kuitenkin. Moni muu olisi jakanut teoksen useammaksi kirjaksi, mutta Reynolds osaa kuljettaa tarinaa ja edistää sitä erinomaisen sujuvasti ja taitavasti.

Arkeologi Dan Sylveste tutkii muinaisen lajin, Amarantiinien jäänteitä. Amarantiinien sivilisaatio on tuhoutunut liki miljoona vuotta sitten, ja sen tuhoutuminen on täydellinen arvoitus.Toisaalla triumviraatti matkustaa valoarkilla jonka kapteeni on sulautumisruton runtelema, etsien parannuskeinoa. Kun näiden tiet risteävät vielä Sylvesten simulaation, Calvinin kanssa, on soppa aika monimutkainen - mutta jotenkin merkillisellä tavalla uskottava.

Kun totuus alkaa pikkuhiljaa paljastua huomataan, että koko ihmislaji on vaarassa. Amarantiinit pois pyyhkäissyt voima on edelleen olemassa ja elossa - mitä se sitten tarkoittaakaan.

Huima teos. Jos olet millään tavalla Scifiin päin kallellaan, ei tätä kirjaa voi ohittaa. Sarjan seuraavat osat ovat myös samanlaisia järkäleitä mutta toinen toistaan loistavampia teoksia, joten Reynoldsille satanut suitsutus ei todellakaan ole tuulesta tempaistua.

Viisi avaruusalusta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti