Suden Lapset alkaa melko tavanomaisen jännärin tyyliin, mutta löytää sitten oman rytminsä ja onkin lopulta varsin mainio tekele.
Kuhmossa tapahtuu kummia. On mukavaa, että ollaan vähän poikkeavassa maisemassa, ei aina Helsingissä tai talvisessa lapissa, vaan ihan ympäri vuoden jossain pikkupaikkakunnalla, jossa ei oletettavasti paljoa tapahdu.
Paitsi että tapahtuupa. Pieni poika pölähtää pariskunnan elämään. Poika ei puhu mitään, mutta on hyvin ilmeistä että jotain kamalaa on tapahtunut. Samoihin aikoihin paikallinen hippikommuuni aiheuttaa kyräilyä, jotain outoahan siinä pitää olla jos ihmiset elävät sovussa keskenään, omissa oloissaan.
Dekkarimaisesti salaisuutta selvittelevät poliisit, ja ruumiitakin tulee ihan kiitettävästi. Kerronta on kuitenkin ilahduttavan toimivaa, ja lopulta juonessakin on omat kiemuransa joista jotkin jopa melko kekseliäitä.
Ei ihan tusina-dekkari, jos nyt ei mitään suurta kirjallisuuttakaan. Kolme makkaraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti