Jep, sainpa minäkin joululahjaksi Ilkka Remeksen viimeisimmän tekeleen, ja tulipahan tuo luettua. Melko jonninjoutava tekele kylläkin. Väistämättä tulee ajatelleeksi, että hiukan jämerämpi kustannustoimittaja olisi Remekselle kyllä tarpeen, sen verran pitkää tuubaa on nyt saatu kansien väliin.
Tarina on ihan sitä ihteään. Pahat suurvallat - lähinnä kommunistit - kieroilevat, mutta onneksi suomalainen superpoliisi yhdessä amerikkalaisten hyvisten kanssa pistää kieroilut kuriin ja sillä hyvä. Kirkasotsainen hyveellisyys voittaa aina, eikö vaan?
Kirjassa on jopa Remeksen mittakaavassa poikkeuksellisen paljon henkilöhahmoja, eikä niistä taaskaan oikein yksikään nouse mitenkään kiinnostavaksi. Yhdentekevää sakkia joista osa kuolee ja ammutaan ja räjähtelee ja ties mitä, ilman sen kummempaa huomiota.
Myös juonensuuntia on monta. On koronavirusta, venäjän sisäpoliittista valtapeliä, kiinan ties mitä kieroilua ja hohhoijaa. Näistäkään mikään ei oikein muodostu minkään arvoiseksi, vaan kaikki jää kohelluksenomaisen toiminnan jalkoihin. Vieraiden maiden edustajia ammutaan ja räjäytellään täysin sumeilematta, mutta lopulta jää vain kysymys: mistä hitosta tässä kirjassa oikein on kysymys? Siihen en saanut vastausta.
Lue pois jos satuit saamaan lahjaksi. Rahaa en tähän itse käyttäisi. Yksi torpedo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti