Isä ja poika Cussler kirjoittavat näitä kirjoja yhdessä. Kirjoissa myös seikkailevat isä ja poika (Pitt), joka on varmaankin aika hupaisa juttu.
Kelttien Valtakunta on ties kuinka mones (25. - lunttasin) Cusslerin seikkailu. Kaava on tuttu: hurttia huumoria, syvänsinisiä silmiä, vahvoja ja älykkäitä sankareita sekä umpi-ilkeitä ja tyhmiä pahiksia. Lopussa hyvä voittaa - tämä vaan tiedoksi.
Tarina on tällä kertaa aika monipolvinen. Muinainen Egyptiläinen prinsessa, biologinen ase ja Loch Ness, kaikki samassa tarinassa - ja paljon muutakin.
Tarina on sinänsä ihan menevää jännitystä/toimintaa, joskin ehkä vähän jo puuduttavaa kun tietää, että oli kiipeli kuinka pirullinen tahansa, sankarit kuitenkin aina selviävät siitä. Olisi kurjaa olla tällaisen tarinan pahis, kun tietäisi heti alkumetreiltä häviävänsä, vaikka mitä tekisi.
Joskus, ihan vaan joskus, tulee mieleen, että mitäpä jos ne pahiksen ihan kerran vaan ampuisivat hyvikset kun saavat nämä kiinni, sen sijaan että sulkevat johonkin kammioon tai laitteeseen ja lähtevät pois, jolloin hyvikset saavat kaikessa rauhassa paeta. Toisaalta, näissäkin kirjoissa ammuskellaan ja muutoin tapetaan ihmisiä niin siekailematta, että sitäkin voisi vähän joskus vähentää. Tässäkin teoksessa kuolee ties kuinka monta ihmistä, eikä ketään tunnu kiinnostavan pätkän vertaa.
No, sellaista se. Ihan kelpo jännitys-huttua sunnuntain haaskaamiseen. Kolme perhananmoista kiipeliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti