Keskelle Tyyntä valtamerta on noussut yhtäkkiä valtava vuori, korkeampi kuin mikään muu vuori maan päällä. Miten se on tapahtunut, sitä ei tiedä kukaan. Yhtenä hetkenä vuori vain oli siinä.
Vuorelle on toki noustava selvittämään, mistä on kyse. Ensimmäinen tutkijaryhmä katoaa, ja perään lähetetään toinen, jossa kertojahahmo Harold on mukana. Kirjaa kerrotaan osin Haroldin kirjoittamien kirjeiden kautta, osin nousun aikaisten tapahtumien mukana.
Vuorella on tietenkin outoja asioita, vaarallisia olentoja ja mystisiä tapahtumia. Vuori tuntuu myös vaikuttavan sille kiipeäviin ihmisiin. Heistä tulee vihaisia ja epäluuloisia toisiaan kohtaan. Koko ajan on kuitenkin selvää, että noustava on. Vuori tuntuu kutsuvan, vihjaavan, että huipulla on vastauksia.
Kirja on kirjoitettu ikään kuin jännittäväksi, ja niin se kai olisikin jos ei samanlaisia "mystisiä" jännitystarinoita olisi jo aika paljon. Sekopäinen kiipeäminen ei myöskään ole kovin kiinnostavaa, ja kirjan loppua kohden tuntuu kuin kirjailija itsekään ei oikein uskoisi tekeleeseen. Outoja oikopolkuja alkaa tupsahtelemaan, ja loppuratkaisu on oikeastaan aika typerä - olevinaan nokkela ja kiinnostava, mutta saa koko kiipeämisen vaivannäön tuntumaan täysin tarpeettomalta.
Hyvä yritys, mutta ei oikein kulje. Kaksi outoa olentoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti