Stam1nan nokkamies Antti Hyyrynen kirjoittaa mielenkiintoisella tavalla tarinan, joka kietoutuu myös yhtyeen musiikkiin. Diggaan molemmista!
Kirjan päähenkilö Tobeas Seinur on mainosmies. Elämä on leveää, kunnes luonto näyttää voimansa. Monsuunisateita, maanjäristyksiä, kuivuutta, nälänhätää - ja näiden seurauksena ihmiskunta ajautuu sotaan viimeisistä resursseista.
Tobeas haluaa vain takaisin Suomeen. Kirja seuraa Tobeaksen matkaa pakolaisena, karkurina, ympärillä tuhoutuvan maailman halki. Kirjan kappaleet seurailevat Stam1nan Viimeinen Atlantis -levyn kappaleita. Yhdistelmä on yllättävän toimiva - levy on teemalevy jossa kerrotaan periaatteessa sama tarina musiikin keinoin, ja nyt kerrontaa lavennetaan kaunokirjallisuudeksi täysin saumattomasti. Epäilin tämän toimivuutta etukäteen, mutta täytyy myöntää että lopputulos on hieno. Kirjan lopussa (osin kirjan aikanakin) pilkahdetaan myös yhtyeen Elokuutio-levyn tarinassa.
Tarina on lohduton. Kun ruoka ja juomavesi loppuvat, seuraa kaaos. Sotaa, kurjuutta, väkivaltaa kaikkialla. Sen keskellä pienen yksilön kaipuu kotiinsa, johonkin turvalliseen, on aika pientä. Lopuksi jäljelle jää vain kasa roskaa - valtava kasa, meressä pyörivä jätevuori, viimeinen atlantis.
Hieno kirja. Neljä tsunamia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti