lauantai 22. elokuuta 2020

Kurt Vonnegut: Piruparka

Hmmm. Olen aika kova Vonnegut-fani, mutta tästä kirjasta en oikein osannut innostua. Tarinassa Puolalaisen sotavangin poika seikkailee - tai pikemminkin ajelehtii - oman elämänsä läpi, jotenkin ulkopuolisena tarkkailijana. Sinänsä ihan sujuvaa kerrontaa mutta jotenkin väsynyttä. Toisaalta saattaa johtua siitä, että päähahmo on täydellinen lapamato, saamaton perässähiihtäjä - ehkä siitä jotenkin hankautuu jotain myös varsinaiseen kirjaan?

No, ihan oukkelis doukkelis jos Vonnegutista pitää, mutta muuten ehkä vähän turha teos. Kaksi pyyhkäisyä keittiörätillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti