Tällä kertaa vauhdissa on Alan Grofeld, yksi Westlaken tutuista hahmoista. Grofeld on kuitenkin harvoin saanut itse pääosaa, joten sikäli ihan kiinnostava alkuasetelma - tämän kirjan olisi voinut kirjoittaa myös Parkerille.
Grofeld elää pientä elämää, pyörittää pientä teatteria pikkukaupungissa ja rahoittaa teatterin toimintaa tekemällä ryöstökeikkoja. Tällä kertaa tarjolla on ryöstö joka osoittautuu sellaiseksi, että Grofeld päättää kieltäytyä. Keikan suunnittelija kuitenkin ottaa nokkiinsa ja päättää kostaa. Grofeld ja toinen "hyvä" rosvo ryöstetään. Seuraa ajojahti kun Grofeld lähtee tavoittelemaan väkivaltaista tyyppiä, joka uhkaa hänen ja hänen läheistensä elämää.
Kirja on aika pitkälti tosiaankin Parker-kirjojen tyyppinen ajojahti. Grofeld on suoraviivainen, "rehellinen" rikollinen joka ei tykkää väkivallasta mutta turvautuu siihen tarvittaessa. Ajojahti on taas perinteistä dekkaria, johtolanka toisensa perään ja sillä mennään. Kirja on varsin menevästi kirjoitettu, helppoa ja sujuvaa kerrontaa ja mukavaa luettavaa.
Dekkareiden ystäville. Neljä sitruunaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti