Ai että kuulkaa minä olen mielissäni; ihan parasta kun löytää uuden Scifi-kirjailijan jonka tyyli ja tarinat ovat kuin suoraan omasta toivelistasta! Sylvain Neuvel osui meikäläisen makuun tosi mainiosti. Kerrostalon kokoisia avaruusrobotteja - voiko olla parempaa!
Heräilevät Jumalat on teossarjan toinen osa, ja jatkaa suoraan siitä mihin ensimmäisessä osassa jäätiin. Jättiläismäinen robotti on löydetty osissa ympäri maailman, kasattu ja saatu toimimaan; robotti paljastuu jonkinlaiseksi vieraan sivilisaation aseeksi. Ihmiskunnalla tietenkin polttelee sormia päästä sohimaan moisen pläjänderin kanssa, ja sitähän sitten kokeillaankin. Ja hupsista, sehän houkutteleekin paikalle toisen, samanlaisen jättiläisrobotin. Tällä kertaa ilmeisesti sisällään muukalaisia - eivätkä nämä ole ystävällismielisiä.
Kirja on kirjoitettu samaan tyyliin kuin ensimmäinen osa, haastatteluin ja raportein, ei varsinaisesti kertoen. Tarina kuitenkin muodostuu melko suoraviivaisesti, joitain aukkoja paikkaillaan pitkin matkaa ja jatkuva epätietoisuus välittyy myös lukijan epätietoisuutena. Ovelaa.
Loppua kohden ihmiskunnan tilanne alkaa näyttää aika heikolta. Turpaan tulee ja totaalisesti. Kirja pitää hyvin otteessaan, vaikka tarinan yksityiskohdat ovatkin välillä melko pöhköjä. Loppuratkaisu on ehkä kirjan heikoin lenkki, jotenkin päälleliimatun oloinen kommervenkki, mutta menköön.
Hyvää scifiä lajityypin diggareille - muista ehdottomasti lukea ensimmäinen osa ensin! Neljä nyrkkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti