Perushuttua: vieras planeetta, haaksirikkoutunut alus, yksinäinen pelastunut jota muukalaiset ovat kuitenkin muokanneet erilaiseksi, niin mieleltään kuin ruumiiltaan... Strugatskin klaani kirjoittaa ihan kiinostavaa mutta ehkä aavistuksen ei-niin-omaperäistä tarinaa vieraantumisesta, erilaisuudesta ja ehkä yksinäisyydestäkin. Lopputulos on ihan ok... mutta eipä juuri enempää.
Kirja on osin aika vaikeasti luettavaa haapuilevan ja pohdiskelevan tyylin vuoksi, joka ei ole mielestäni kovin sujuvasti kirjoitettua. Ehkä jopa himpun verran taiteellista vaikutelmaa, nimittäin huonossa mielessä. Itselleni ainakin olisi kelvannut hieman selkeämpi kerronta.
Ei huono, muttei kyllä kovin hyväkään. Kaksi lonkeroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti