Kyllä, Faraon wanhanaikaisesti kirjoitettuna. No, NUMA on täällä taas, ja taas saa vähäisemmän kansan edustus turpaansa oikein huolella, herja lentää ja luodit viuhuvat ja salaisuus löytyy taas pinnan alta.
Clive Cussler on keksinyt kyllä hyvän formaatin, hän kirjoittaa käytännössä samaa kirjaa aina uudestaan. Tarinassa on aina häikäilemätön superrikollinen ja tämän järjestö, joka uhkaa jotain maata, maanosaa tai koko maailmaa. Ja NUMA:n iloisesti murhaavat veikkoset sattuvat aina paikalle pelastamaan, no, kaiken.
Salaisuus ja/tai sen ratkaisu piilee myös aina veden alla, joten sukeltelemaan päästään, se kuuluu asiaan. Samoin jokaisessa kirjassa on aina naikkonen, joka on kaunis mutta älykäs ja joka lopulta lankeaa sankareiden käsivarsille. Ja tietenkin hyvät voittavat, aina.
Tällä kertaa ollaan Egyptissä. Pahikset ovat keksineet muinaisen Faraon (argh!) myrkyn ja käyttävät sitä ällistyttävän juonensa osana, tavoitteenaan ottaa haltuun koko Pohjois-Afrikka. Onneksi Kurt ja Joe ja kumppanit osuvat taas vahingossa (hohhoijakkaa) paikalle ja pistävät kelmeille luun kurkkuun.
Kirjoissa tapetaan "pahiksia" aika sumeilematta, tässäkin varmaan kymmeniä ellei satoja. Kukaan ei koskaan joudu edesvastuuseen, vaikka yleisesti ottaen ihmisten tappaminen on kyllä kiellettyä. Mutta hei, kun sen tekevät Amerikkalaiset hurtin huumorin säestyksellä, silloinhan homma on ok!
Aikamoista soopaa mutta toisaalta helppo lukea, jonkinlainen kirjallisuuden mäkkäri siis kyseessä. Kaksi sammakkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti