torstai 6. toukokuuta 2021

Donald E. Westlake: Älä Turhia Kysele

Aaah, Dortmunder ja kumppanit ovat taas vauhdissa. Tämä on parasta kesälukemista mitä tiedän. Ja syksy. Ja talvi, ja kevät. 

Tällä kertaa ollaan taas kaappaushommissa, mutta kohde onkin ehkä hieman tavallista erikoisempi, nimittäin kauan sitten eläneen pyhimyksen reisiluu!



Kuten kaikki Westlakea koskaan lukeneet voivat erittäin helposti arvata, homma ei mene ihan putkeen. Ei oikeastaan sinne päinkään. Dortmunder-parka jää verekseltään kiinni ja joutuu linnan tyrmään, johonkin Itä-Euroopan tietämille. Vapauduttuaan - karattuaan - lopulta, Dortmunderille paljastuu varsin törkeä huijaus, ja seuraa... Dortmunderin kosto!

Dortmunderin kanssa ei kannattaisi leikitellä, sillä kosto on perinpohjainen nöyryytys. Näissä kirjoissahan ei harrasteta minkäänlaista väkivaltaa, vaan kyse on ihan perinteisestä veijari-komediasta. Tämä kirja on yksi suosikkejani, varsinkin vankeuteen ja kostoon liittyvä sekoilu on todella hersyvästi kirjoitettua, lennokasta ja hauskaa kuin hattaralla kuorrutettu kissanpentu.

Kostohomma onneksi lopulta sujuu, ja loppu on erittäin iloinen, kerrankin. Laitanpa tähän lainauksen lopusta, joka ainakin itselleni sai niiiiiin hyvän mielen aikaiseksi että vieläkin hymyilyttää:

Kelp sanoi: "Entäs se Johnin sukuvaakunan lause? Miten se olikaan, John?"

"Quid lucrum istic mihi est?" lausui Dortmunder ja selitti J.C:lle: "Se tarkoittaa 'Mitä minä tästä hyödyn?'"

J.C. hymyili. "Saanko minä käyttää sitä?"

"Käytä aivan vapaasti."

"Dortmunder", sanoi Tiny, "minun on ihan pakko kysyä sinulta tätä."

"No mitä?"

"Sinähän olit orpo, eikö niin?"

"Niin olin."

"Ja kasvoit orpokodissa Dead Indianissa, Illinoisissa ?"

"Aivan."

"Mikä sen nimi nyt olikaan, se oli kai orpokoti jota pitivät Ikuisen Kurjuuden Vertavuotavan Sydämen Sisaret, niinhän?"

"Niin juuri, oikeassa olet", sanoi Dortmunder. "Mitä sitten?"

"Miten sinulla sitten voi olla sukuvaakuna?"

Dortmunder katsoi häntä ihmeissään. Hän levitti kätensä. "Minä varastin sen", hän sanoi.

Sen pituinen se. Ja nyt mars kirjastoon, kirjakauppaan tai kaverin kirjahyllylle, tämän kirjan haluat varmasti lukea. Viisi Votskojekkia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti